Viimeiset videot

http://www.puola.info kertoo loistavat sekä erilaiset vinkit Puolasta, vähän erilaista kuin matkaoppaissa, mikä on todella positiivista!

Kaikki päivät, mitä olin Krakovassa on nyt läpikäyty tässä blogissa. Videot valmiita ja kuvat julkaistu. En toistaiseksi keksi mitään uutta tänne enää.

Jos kuitenkin kuulumiseni kiinnostaa niin täällä on minun blogini

http://pihlajadeaurora.blogspot.fi/

Viimistä viedään. Tässä viimeiset videot. Alku Krakovasta ja loppu Varsovasta. Pääosin jotain meidän päitä vilkkuu siellä Varsovan kaduilla, eli tosiaan jos Varsova vinkkejä yrittää kalastella videosta, niin kannattaa kääntyä johonkin Varsova blogiin kun tosiaan meidän kahden päivän paketti kaupungissa ei jättänyt hirveästi mieliimme mitään. Perus hengailua ja kävelyä helteessä.

Vielä Krakovan puolella tuossa videossa selitän siitä ratikkalippu automaatista. Tosiaan siihen ei käynyt setelit. Kävimme ainakin yli kymmenessä kaupassa, infopisteessä/vastaavassa yrittäen saada kolikoina yhteensä 104 zlotyä. Pienin kolikko on 5. Se oli aikamoinen urakka. Kun olimme tämän kovan urakan jälkeen saaneet kerättyä kaikki rahat ja olimme sen masiinan edessä laittamassa kolikkoja koneeseen niin jossain vaihessa kone syötti kaikki rahat takaisin. Yhä uudestaan ja uudestaan saimme niitä syöttää vekottimeen. Hermothan siinä meni. Pitkän taipaleen jälkeen ihme kyllä saimme lippumme.

Krakovaa ikävöiden, Pihla

Bye Krakow, Hello Warsaw

27-28.6 välisenä yönä bailasimme Frantic yökerhossa. Se oli sen Cien clubin vieressä mistä puhuin eli ihan keskustassa. Hinnat oli tavallista korkeammat Franticissä, sisäänpääsy oli puolet kalliimpi miehillä. Siltikään baarin hintataso ei hipassut edes tätä suomen kallista juhlintaa.

Frantic oli kiva, siellä sai isolla tanssilattialla kuulla nrj listahittimusiikkia. Me viihdyimme siellä pienemmällä puolella jossa soi house tyylinen musiikki.

Seuraavana yönä mietin hostellissa, että missä oli passini. Menin nukkumaan, mutta en saanut unta kun mietin sitä passia. Sitten käänsin koko hostellihuoneen. Mistään ei löytynyt passiani. Kamala tunne. Seuraavana päivänä lento, enkä ollut ostanut edes matkavakuutusta jolla homma olisi hoitunut helpommin. Soitin suurlähetystöön ja he kertoivat pikapassin maksavan jotain yli 100 euroa ja että se oli haettava Varsovasta. Minä en tietenkään pääsisi lentokoneeseen ilman passia. Eli junamatkahan oli ainoana vaihtoehtona. Lisää rahaa haisemaan... Surullisena ajattelin että mitään ei ollut tehtävissä. Päätin tovin jälkeen raivoissani etsiä vielä kerran laukkuni. Vielä perusteellisemmin kun aijemmilla kertoina. Avasin kenkälaatikon ns. rikkomalla. Passi löytyi niin ihmeellisestä paikasta. Ihmeellinen juttu, en voinut ymmärtää miten se oli joutunut kenkälaatikon väliin. Vaikea selittää mutta pääasia että passi löytyi. Voitte vaan kuvitella kuinka väsynyt olin aamulla kun koko yö oli kulunut passin perässä juoksemiseen.
Aamulla helpottuneena, mutta surullisena tulevasta lähdöstä kun oli aika hyvästellä ihana Krakovan matkamme sekä tämä mahtava kaupunki. Olisin niin mielelläni jäänyt vain..

Terassilla söimme neljän euron pasta carbonarat. Olemme koukussa siihen ruokaan.
Tilasin myös maailman ihanimman alkoholittoman hedelmä drinkin. Ikävä sen makua.

Viimeiset kuvamme Krakovasta.

Sitten pääsimme Varsovaan, jossa olimme kaksi päivää.
Hotelli DeSilva warszawa airport oli ihana, maksoi about 40e yöltä. Aamiainen ei kuulunut hintaan, mutta eipä se haitannut kun vain silmänräpäyksen verran oltiin koko kaupungissa.
Se on taxi matkan päässä lentokentältä. Raitiovaunulla pääsi keskustaan hyvin, jäimme siinä pysäkillä aina missä näkyi kaupunkia eli joku centrum tyyppinen nimi jonka nimisiä pysäkkejä oli kaksi vierekkäin. Eli jommalla kummalla pois vaan ja keskusta on edessäsi.

Olimme oikea turistinähtävyys, joku taisi ottaa meistä kuvan, toinen nauroi ja kolmas kurtisti kulmiaan.

Siihen aikaan kun olimme Puolassa siellä oli ne euro futis EM härpäke jutut.
Varsovassa oli todella iso fan zone alue ja liikaa EM näkyi puolassa, kyllästymiseen asti. Varsinkin kun emme ole kiinnostuneet jalkapallosta. Fanille Puola olisi silloin ollut varmaan kuin lapsille karkkikauppa. Meitä taas ei hetkauttanut asia lainkaan.

Varsovan keskustasta oli vaikea löytää ravintolaa, kun tuntui ettei siellä ollut niitä. Kiersimme ja kaarsimme emmekä löytäneet mitään.  Mentiin vaan johonkin, missä ruoka ei ollut niin erityistä mutta halpaa tietenkin ja kyllä se meni esimerkiksi paremmin kuin pikaruoka.
Seuraavana päivänä sitten ajattelimme huonon tarjonnan vuoksi mennä tuttuun ja turvalliseen Vapianoon, missä ollaan käyty lukuisat kerrat Helsingissä.
Petyimme.
Pasta oli kuivaa, vetistä ja kovaa. Ruokaa jäi siis lautaselle kiitettävästi.
Jotain hyvää kerrankin Suomessa. Täällä osataan tehdä Vapiano ruokaa.

Siltikään Suomi ei houkutellut. Lento oli tunnin myöhässä. Saimme onnekkaina olla vielä pitempään Puolassa lentokoneessa.
Ikävä oli jo siinä vaihessa kaikkia ihania loman hetkiä. Ja arvaappa vaan miten ikävä tulee aina kun teen blogiin Krakova juttuja videoineen teksteineen.

Wieliczka Salt Mine

29.6 Oli retkemme Wieliczka suolakaivokselle.

Edellisenä päivänä rahat oli loppu, mutta vielä tämä kuuluisa nähtävyys oli meidän päästävä katsomaan. Nostimme vikat rahat tililtämme ja tuhlasimme ne oikein, tähän retkeen.
Rynek Glownysta etenkin löytyy kaikenmaailman ticket paikkoja, josta voi ostaa vaikkapa opaskierroksen Auschwitziin tai suolakaivokselle. Onneksi otin opiskelijakortin mukaan niin monet asiat tulivat halvemmiksi. Olikohan tämä retki kuljetuksineen päivineen joku 20-30 euroa, mutta ei paha hinta ollenkaan. Siihen sisältyi opas, joka oli oikein hyvä.Valitsimme siis englanninkielisen retken, koska suomenkielistä ei löytynyt muuta kun netissä kalliilla.
Oppaamme tarvittavien kierros spiikkejen lisäksi vitsaili ja kertoi myös jotain triviaa Puolasta. Sain tietää myös häneltä, että puola oli kolmanneksi vaikein kieli. Sitten hän tiesi että ollaan suomalaisia ja sanoi "niin ja suomi kuuluu viiden maailman vaikeimpien kielien joukkoon".
Kierros oli todella mielenkiintoinen, onni oli kun tililtä pystyi nostaa vielä vähäsen rahaa tätä varten.

Tässä vielä video, jossa lähinnä näkyy mitä kaikkea suolakaivoksesta löytyy.
Alussa on myös viimeisen illan pikkuvideo krakovasta. Se oli taas sillä pirskatin iPhonella otettu niin laitoin sen tähän alkuun koska sen lisäksi vain yksi video suolakaivoksella tuossa alussa tuli kuvattua sillä vekottimella.

Torstai 28.6

Kävimme Kazimierzissä Japanilaisessa Horai ravintolassa. Voi että kun ne sushit oli hyviä. Parasta ravintolassa oli myös se, että sieltä sai raa'an kalan lisäksi esimerkiksi paistettuja nuudeleita kanalla ja vihanneksilla. Matias kun ei ole oppinut pitämään sushista. Kaikkialla haluaisin napostella susheja, mutta harmikseni suomessa harvat sushi ravintolat tarjoavat jotain muuta sushin lisäksi.
Horaissa tilasin miso keittoa, 2 kappaletta mätisushia sekä 2 mustekalasushia. Pikku kokiksen ja lasillisen sakea. Oli taas kerran halpaa.

Kuvassa se oranssi toppi nappipuolelta mistä puhuin 27 päivän postauksessa. Näyttää jotenkin pinkiltä kuvissa.

Alchemia oli mielenkiintoinen pubi. Kaksipäistä lintua, jotain kemiaan liittyvän näköisiä putkiloita sekä kivoja juomia.

Ravintola, jonka nimeä en muista. Letut oli maailman ihanimpia kera hillon, kermavaahdon, hedelmien sekä marjojen.
Loistavasta ja mahtavan ihanasta Kazimierzistä kaikki ylemmät kuvat.

Kaunis rynek Glowny

Videoita 27-28.6

Videossa vika ravintola oli Kazimierzissä, muistaakseni lähellä Horai ravintolaa. En muista enää sen ravintolan nimeä, enkä löytänyt netistäkään sitä.

Rasittavaa, että iphone videot taas tässä ovat niin hiljaisia, että tuskin mitäään selvää saa koko videosta. Ja musiikit menee ihan miten sattuu vaikka vielä videon muokkausvaiheessa ne menivät kohdilleen.

Keskiviikko 27.6

26-27.6 välisenä yönä menimme Cien clubille. Keskustassa, rynek glownyssa sijaitseva clubi oli pieni mutta mukava. Siellä soi eri genren mukaista musiikkia tiettyinä päivinä. Me valitettavasti päädyimme sellaisena päivänä milloin kuului perus Rihannaa, Sean Paulia, Lady gagaa ja muuta nrj listaykköstä mitkä eivät meitä säväyttäneet.

Turisteja ei kuulemma kohdeltu parhaiten Krakovan clubeissa. Rahojen huijaamista sekä ovesta käännyttämistä. Varauduimme siihen. Oli myös huhua että ikäraja on ehdoton K21. Pahimpaan varautuvana ihmisenä paniikki nousi ilmaan ovesta astuessa sisään. Ei mitään. Meitä ei käännytetty vaikka Matiaksella oli converset. Netissä joku oli kirjoittanut että pelkistä vääristä kengistä Cienissä hänet oli käännytetty. Mitä lie hipster kusiluikkareita sitten pitäisi käyttää... Eikä meitä käännytetty minun ikäni vuoksi, koska edes papereita ei kysytty. Huijattiinko meitä. No Matiasta laskutettiin n. 0.50€ verran lisää narikassa. Eli narikkamies saa olla onnellinen pikku viiskytsenttinsä kanssa minkä sai juxattua :D. Baarin tiskillä tilasimme vain listalla olevia, koska niissä luki hinta. Joten oli mahdotonta huijata meitä enää. Oli ihan mukava ilta, vaikka olen kyllästynyt todellakin bailaamiseen ja tylsiin clubeihin (Suomessa). Tanssittiin koko yö. Ensimmäistä kertaa eksyttiin sitten kun kotimatka koitti. Löydettiin kuitenkin tosi helposti hostellille sekä matkanvarrelta 24H kaupasta tarttui maitopullo. Oli todella kivaa.

Kävimme syömässä ihanassa Nostalgia ravintolassa. Kuvan suosikki mekkoni sain 27 päivä, ostin sen jostain paikallisesta putiikista kadun varrelta. Miten voikaan tulla niin pienistä asioista iloiseksi. Syöminen ihanassa ravintolassa kaunein mekko päällä on yksi onnellinen hetki.
Kuvassa olen ravintolan yläkerrassa, se ei valitettavasti ollut auki ruokailijoille siihen aikaan niin päädyimme myös hyvän sään vuoksi terassille.

Amsterdamista ostin ihania halpoja huulipunia ja harmittelin kun sitä halpis merkkiä ei ollut suomessa. Onneksi sitten päädyin Galeria ostoskeskuksessa Rossmann kauppaan, jossa myydään kaikkea kauneudenhoito tarvikkeita. Huulipunat eivät olleet edes kolmea euroa. Eikä itseasiassa mikään muukaan kenkien sisällä kuvatuista tuotteista. Suomessa kun joutuu pulittamaan reilusti yli 5 euroa meikkisiveltimestä ja vartalovoiteesta ja jopa meikkikynille tarkoitettu terotin on kallis.
Kengät ostin eräästä liikkeestä kadun varrelta.

Ostin Viron Stadivariuksesta lempi toppini, valkoisen. Samalainen kun kuvassa tuo musta ja oranssi, jotka ostin Puolan Stadivariuksesta. Maailman käytännöllisin toppi. Toisella puolella napit, toisella pitsi puoli. Vielä kun napit avaa niin tästä nerokkaasta keksinnöstä saa liivin. Kolme vaatetta yhdestä topista kahdellakymmenellä eurolla.
Ja minulla on niitä nyt kolmessa eri värissä, niitä näkyy monissa kuvissa/videoissa päälläni.
Siitä kaupasta ostin myös ihanan neonkeltaisen topin.

Tämä ihanuus löytyi myös Galeriasta. Tarjoushintaan n.20 euroa. Matias sanoi, ettei takki ole niin hyvä. Itse pidin siitä kuitenkin niin paljon että jacket pääsi kassalle.

26.6 Illalla menimme Cien clubille. Keskustassa, rynek glownissa sijaitseva clubi oli pieni mutta mukava. Siellä soi eri genren mukaista musiikkia tiettyinä päivinä. Me valitettavasti päädyimme sellaisena päivänä milloin kuului perus Rihannaa, Sean Paulia, Lady gagaa ja muuta nrj listaykköstä mitkä eivät meitä säväyttäneet.

Turisteja ei kuulemma kohdeltu parhaiten Krakovan clubeissa. Rahojen huijaamista sekä ovesta käännyttämistä. Varauduimme siihen. Oli myös huhua että ikäraja on ehdoton K21. Pahimpaan varautuvana ihmisenä paniikki nousi ilmaan ovesta astuessa sisään. Ei mitään. Meitä ei käännytetty vaikka Matiaksella oli converset. Netissä joku oli kirjoittanut että pelkistä vääristä kengistä Cienissä hänet oli käännytetty. Mitä lie hipster kusiluikkareita sitten pitäisi käyttää... Eikä meitä käännytetty minun ikäni vuoksi, koska edes papereita ei kysytty. Huijattiinko meitä. No Matiasta laskutettiin n. 0.50€ verran lisää narikassa. Eli narikkamies saa olla onnellinen pikku viiskytsenttinsä kanssa minkä sai juxattua :D. Baarin tiskillä tilasimme vain listalla olevia, koska niissä luki hinta. Joten oli mahdotonta huijata meitä enää. Oli ihan mukava ilta, vaikka olen kyllästynyt todellakin bailaamiseen ja tylsiin clubeihin (Suomessa). Tanssittiin koko yö. Ensimmäistä kertaa eksyttiin sitten kun kotimatka koitti. Löydettiin kuitenkin tosi helposti hostellille sekä matkanvarrelta 24H kaupasta tarttui maitopullo. Oli todella kivaa.

26.6 video

Ärsyttää, kun videot ovat eri kameralla kuvattuja ja iphonen videon ääni ei kuulu miltei ollenkaan. En osaa muokata ääntä kovemmaksi, hiljentää sitä kyllä osaan, mutta en näe siinä järkeä, koska muuten koko video olisi ihan hiljaista hiirenpiperrystä.